Kroppani kiinteyttäminen

20160911_113318

Heij!

 

Nyt ajattelin kirjoittaa sellaisesta asiasta, kuin kroppani kiinteyttäminen. Olen jo jonkin aikaa puhunut dietistä instagramin puolella, mutta vielä kovin paljoa ainakaan ole täällä blogin puolella asiasta ollut puhetta. En ole mitenkään radikaalisti laihduttamassa, mutta muutamia ylimääräistä rasvaa vois kehosta saada veks. Mitä siihen vaaditaan? No ehdottomasti kuten kaikki tietävät, liikunta ja ravinto on kaiken a ja o. Myönnän, en ole tällä hetkellä kovin hyvin pystynyt karttamaan herkkuja, mutta rajusti vähentänyt niitä ainakin. En iha joka päivä mene hakemaan suklaalevyä kaupasta, kuten kesällä vähän turhankin usein tuli herkuteltua. Kyllä, minä kävin tänään Burger Kingissä. Mitä sitten? Se oli se yks kerta ja loppu viikon aion sentään katsoa mitä suuhuni pistän. En loppuviikosta ajatellut enempää roskaruokaa jäystää.

Joo, synttärini ovat tulossa tässä lähipäivinä ja täytän 21v. Silloin en mene minkään kaavan mukaan, vaan aion ottaa ilon irti herkuttelusta. Saa sitä nyt vähän joustaa joskus. Edes joskus.

En ole mikään ravinto -ja liikuntaekspertti, mutta sen vähänkin mitä tiedän, niin todellakin herkkuja kun syö vähemmän, se auttaa jo pitkälle. Minullakin kun on niin paljon näitä liikuntaharrastuksia, niin kunto pysyy hyvänä ja saisin jollain tavalla pikku hiljaa kiinteytettyä kroppaani. Aina välillä tulee vähän liian tiuhaan katseltua peilistä omaa olemusta ja olen huomannut, että selluliittiä kerääntyy jalkojen alueelle melko helposti. P.S. oli kiva sovittaa farkkuja 😀

Fatkkujen sovittelusta puheen ollen, oli todella kiva huomata ettei mitään muutosta ollut koossa suurempaan kokoon ollut tapahtunut, ettei joutunut numeroa isompaa kokoa valitsemaan, joka on jo plussaa sekin. Mutta ei se koko siitä pienentynytkään ollut. En edes ole ylipainoinen, mutta jostain syystä olen aina niin kauhistunut, jos vaaka näyttää 60kg:aa, Sitähän sanotaan myös ettei vaakaa saa liikaa tuijottaa. Nyt pikku hiljaa senkin alkaa sisäistämään, jolloin en vaa’alla ramppaa jatkuvasti.

En ottanut mitään paineita tämän viikon herkkulipsahduksista. Tämän viikon aikana kuitenkin tulee liikuttua ihan kiitettävästi, kunhan ei mitään paniikkikohtauksia tule, kuin eilen. Toivotaan että se kohtaus jäikin vaan siihen yhteen, että pääsee taas kunnolla treenien pariin. Motivaatiota löytyy kropan kiinteyttämisen suhteen, mutta parannettavaa on vielä annoskoossa ruokailussa ja liikunnan tasapainottaminen. Nyt paniikkihäiriö sotkee rytmiä ja se on häiritsevää. Mutta se sairaus on osa minua ja se täytyy vaan hyväksyä. Onneksi asumispalveluasiat saatiin vihdoin kuntoon tässä viime viikolla.

Teksti vähän pomppii sinne tänne, mutta kuten sanottu en mikään nero näiden asioiden kanssa ole, enkä kovin hyvä hyviä vinkkejä ole antamaan, mutta liikunnan määrästä nyt olen lukenut sen verran, että ensteks max. 3 kertaa viikossa alottelee ja sitten pikku hiljaa lisää treeniä, mutta ei liian äkkiä. Näin aion itsekin tässä tehdä, kunhan pääsen rytmistä kiinni ensin.

Minua voit seurata täällä:

Instagram

Ask.fm

Youtube

Mainokset

Tällaista täällä

20160917_14170520160917_145443

Maalla vanhempieni luona.

 

20160920_132720

Viime viikkona tiistaina oli sählypeli. Pelit ei oikein sujuneet, kun hävisimme pisteellä. Ennen viime sunnuntaita en oikein pystynyt taaskaan sählyn jälkeen treenaamaan, kun paniikkihäiriö nyt jyllää koko ajan. Tänäänkin tuli yks kohtaus, jonka jälkeen en pystynyt muuta kuin tehdä pikku kävelylenkin. Eilen olin ryhmäliikunnassa, jota meidän työohjaajamme vetää joka sunnuntai. Onneksi edes siellä olen pystynyt säännöllisesti käymään. Toivotaan, ettei mitään pahaa satu nyt huomenna, niin pääsisi jälleen sählyä pelaamaan.

20160921_075613

20160921_174850

20160924_104856

Ruokakuvia taas vaihteeks. Siinä viikonlopun kokkailut 🙂

20160924_133908

img_20160925_093446

img_20160926_192045

Aina kun teen uuden postauksen huomaan, että olen ihan turhaan vältellyt postauksen tekemistä, kun luulin ettei tule kuvia ollenkaan julkaistavaksi, niin sitten yhtäkkiä olikin paljon kuvia kertynyt puhelimeen. Ulkona on aamuisin ollut niin kylmä ja oon palellut muutenkin, mut onneks töissä ei ainakaan tuu kylmä, kun tekee hiki hatussa hommia. Töissä on kuitenkin mukavan rentoa, kun meillä on niin hyvä porukka töissä tekemässä töitä.

Piakkoin olisi minun 21-vuotissyntympäivätkin ja tuntuu et joka puolella järjestetään mulle juhlia. 😀 Vanhemmilla, meillä ja sitten vielä yhteispippalot rakkaan avomieheni siskon tytön luona, kun hänkin on syntynyt lokakuussa.

Toivoisin, että nyt tästä viikosta tulisi parempi treeniviikko. Tämän päivän perusteella ei hyvältä näytä, mutta katsotaan nyt, mihin rytmiin tässä treeniasiassa mennään tällä viikolla. Harmittaa, kun aina pitää jättää treenit välistä, kun paniikkikohtaus iskee. Mut minkäs teet. Sillo kun se tulee, silloin levätään. No, huomenna uskoisin kaiken menevän hyvin, kun pitkästä aikaa kivaa tiedossa. Menen shoppailemaan Veturi ostoskeskukseen, kun mulla on vapaapäivä ja saan asumispalvelutyöntekijänkin sinne mukaan. Suunnittelin syömistä Burger Kingissä pitkästä aikaa. Pitäisi ostaa vähän vaatteita. Vihdoin ja viimein saa päivitettyä vähän vaatevarastoani.

Sunnuntaina oli niin tehokkaat treenit, että hymyilyttää vieläkin. Nyt vaan väsyttää niin kamalasti aamuvuoron jälkeen, että voisi käydä pikku hiljaa nukkumaan. Blogejakaan en ole ehtinyt lukemaan, vaikka kuinka olisi luettavaa viikonloppusista fitnesskisoista, kun niistä on aina hauska lukea miten mimmit on pärjänneet.

Minä en ole niin paljon päivitellyt kaikkia somekanavia, mutta tässä ainakin ne muutamat:

Ask.fm

Youtube

Instagram

Yritän mahdollisuuksien mukaan ryhdistäytyä tän blogin ja vähän muidenkin somekanavien kanssa, mutta aina ei vaan kerkiä kaikkea päivittelemään. Toivottavasti edes muutama seuraaja siellä ruudun toisella puolella on. Palaillaan! 🙂

 

Kuulumisia tältä viikolta

20160913_092237

20160913_101225

20160914_162512

20160915_174915

20160915_175016

20160915_175039

20160916_153535

Heij! ♥

Eilen yritin jo kirjoittaa blogiin, mut ei ollut aikaa, kun piti lähteä maalle pitkästä aikaa vanhempien luokse. En muistanutkaan miten ärsyttävä tuo mun veli onkaan, mut toivotaan, että edes yhden päivän vielä sietäisin ilman raivokohtausta.

Tällä viikolla olen ihan normaalisti ollut töissä, paitsi tiistaina, joka on mun vapaapäivä. Maanantaina kotikäyntimme jälkeen lähdin salille pitkästä aikaa rehkimään, joka on ihan mun työpaikan lähellä.

Tuli vedettyä taas se tuttu tunnin treeni. Siihen aikaan sali oli yllättävän täynnä. En voinut tehdä vatsalihasliikkeitäkään, kun oisin saattanu potkaista jotakuta koipeen siinä samalla vahingossa. Välillä siellä salilla oikein kuhisee urheilijoita. Näköjään on se aika vuodesta taas, kun urheilu on oikee hitti.

Treenistä tuli todella hyvä olo. Viimein alkaa saamaan taas urheilusta sellaista rutiinin omaista. En enää makaa vaa kotona kotisohvalla katsellen tv:tä.

Töissä ihan samat kuviot kuin ennen. Aamuvuorot on kivoja aina maanantaisin. Tiistaina muuten olisin mennyt liikuntakerhoon, mutta kun mulla oli sovittu tapaaminen kotonani erään ihmisen kanssa. Ja ennen sitä kävimme ostamassa mulle viimein sen uuden polkupyörän. Sillä on kiva ajaa.

Keskiviikkona tuli tehtyä taas treeni ja torstai oli tällä kertaa lepopäivä, koska jalkapallotreenit jatkuvat vasta 6.10. 2016 halli remontin takia.

Sitten perjantaina en päässyt treenaamaan, koska töistä piti tulla suoraan kotikäynnille ja siitä sitten iskän kyydillä tänne maalle Luumäelle. Vanhempani nykyään asuvat maalla. Ovat asuneet varmaan jotain 3-4 vuotta. Onneks mä sain jäädä Kouvolaan.

Kohta mulla on 21-vuotissynttärit. Niitä mennään Helsinkiin viettämään näillä näkymin. Rakkaani tulee mukaan. Siitä lisää, kun se on ajankohtaista.

Tässä viikossa ei ole ollut mitään kummallista. Tavallista arkea eletty. Ei oo tarvinnu flunssaisena olla kotona onneks. Se oli kamalaa olla flunssassa. Huomenna olisi työohjaajamme jumppa, mutta vanhempien aikataulun mukaan en tiedä ehditäänkö sinne.

Muutaman kerran olen sortunut herkkuihin, mutta muuten ruokavalioni on ollut aika puhdas. Kasviksiakin olen syönyt jonkin verran. En ainakaan ole sortunut roskaruokaan. Ja töistäkin tulee kannettua perjantaisin ties mitä herkkuja…

Silti aion tästä lähtien pitää tiukasti kiinni siitä, ettei treenit enää jää välistä. Kesällä jäi useampikin treeni tekemättä ja herkuteltua enemmän. No se on kesää se. Syksyllä voi paikkailla tilannetta. Aika hyvässä tahdissa olen treenaamisessa ainakin näin ensimmäisellä viikolla. En enää paina 60kg. Tällä viikolla paino on laskenut jo siihen 58kg:aan. On sekin parempi, kuin ei mitään. Treeni on tehnyt tehtävänsä. Olen pienentänyt ruoka annoksiakin, kun tajusin että söin aivan liian isoja annoksia ennen.- Vähän lipsu yli kesällä 😀 Rakas miehenikin ihmetteli, et mihin mahaan mä oikein vedän tota ruokaa. Nyt kun puhun koko ajan ruoasta, ni tuli nälkä 😀

Nyt täällä maalla lepäilen vaan ja latailen akkuja ensviikon askareisiin. Ainakin maanantaina palaverini jälkeen menen treenaamaan, etten jää liikaa yksinään miettimään kaikenlaisia asioita ja sit kasvaa stressi hyvin äkkiä. Kyllä jännittää ihan pirusti se palaveri, joka liittyy mun henkilökohtaisiin asioihin. Joten ei niistä sen enempää.

Huomaa jo nyt, että on paljon kevyempi olo kropassa, kun on alkanut taas treenaamaan ja syömään terveellisemmin. Kesällä tulikin ihmeteltyä moneen otteeseen, miksi onkaan näin turpea olo. No kun on vaan paikoillaan, syö ja nukkuu eikä tee mitään. Ihmekös tuo.

Nyt on tilanne aika hyvä treenien suhteen. Silti teen kovan työn taas tän painon pudotuksen kanssa. Tiedän ettei se helppoa ole. Kiitos sen lääkkeen, joka toi kilot takasin.

Käyn nyt mieheni viekkuun nukkumaan.

Mua voi seurata täällä:

Instagram

Ask.fm

Youtube

 

 

Sunday training

dscn0682

dscn0681

Heips!

Ihana sunnuntai päivä. Tää viikko ollaan vaan otettu iisisti ja paranneltu flunssaa. Johan tässä kaipasikin jo toimintaa ja mikä sen parempaa, kuin mennä ryhmäliikuntaan kavereiden kanssa! ♥

Kun yhden päivän pystyt olee töissä ja loppuviikon makaat sängyssä, niin siinä alkaa mieli tehdä jo mennä ulos liikkumaan. Oikeastaan treenimme on sisätiloissa, mut kumminkin. On ollut rasittavaa, kun ei ole päässyt treenaamaan. Nyt vihdoin ja viimein pääsee.

Se on kuitenkin hyvä, että kerralla pistin itseni kuntoon, enkä lähtenyt liian aikaisin liikkeelle. On sekin joskus tehty, et kuumeessa hypitty talvella ulkona ja jäin siitä vielä kiinni. 😀 Enää sellanen ei toistu.

Huomenna se ois sitten pitkästä aikaa työpäivä. Kiva nähdä työkavereita pitkästä aikaa.

Vaikka flunssa olikin jo helpottanut eiliseen mennessä, niin flunssan hälvetessä sängyn pohjalle ajoi paniikkihäiriö kohtauksineen. En sairauttani ole saanut vieläkään kuriin. Ja sehän kaikki on ajatuksien kanssa kamppailua. Kun sais siitä vakavimmasta ongelma ajatuksesta kiinni. En ole keksinyt muuta, kuin menettämisen pelko. Miksi pelkään? En mä ole menettämässä ketään.

Jospa tänään ei mietittäisi mitään ikävää, vaan todettaisiin, että täsytä tulee hyvä päivä, koska puolentoista tunnin päästä pääsen treenaamaan!

Seuraa mua täällä:

Instagram

Ask.fm

Youtube

Tuli muuten yllätyksenä, että youtube kanavallani on jo 2 tilaajaa. Mahtavaa. Toivottavasti olisi nyt aikaa jossain vaiheessa taas niille videoillekin.

Flunssasena melkein viikon

20160901_062826

20160901_203018

20160903_185243

20160905_164638

20160909_094509

Heij!

Koko viikkoon ei ole minusta täällä blogin puolella kuulunut. Ei ole oikein energiaa ollu kirjoittaa, kun flunssa jyllänny koko viikon, enkä ole töihinkään tietenkään kipeänä kyenny. Kuumetta ei ole ollut ollenkaan, mut muuten ihan hirveä olo.Nyt alkaa jo toipumaan pikku hiljaa ja vaikuttais siltä, että pääsisi ryhmäliikuntaankin jo huomenna. Eilen ja tänään ollut aika vaikeaa, kun paniikkikohtaukset palanneet flunssan jälkeen heti kättelyssä. Se on niin inhottavaa, kun ei pääse kävelemään. Eipä sen puoleen, en ole päässyt juur mihkään viikkoon. On vaan pitänyt maata sängyllä ja olla tekemättä mitään. Musiikkia olen kuunnellut ja nukkunut paljon. Mitä nyt Instagramia päivittänyt, mut sitäkin harvemmin tällä viikolla. Ei mikään erityisen hauska viikko ollut. Kun ei pääse liikuntaakaan harrastamaan, kun flunssa iski just pahaan saumaan. Onneks ei mitään ihmeellisiä suunnitelmia ollut tälle viikolle paitsi tiistain psykiatrin käynti. Sielläkin itkin. Tuntui niin turhauttavalta, kun siitä ei tunnu olevan mitään apua kumminkaan vaikka apua luvataan. 😥

Ainut apu mitä saan, on mun miehen läsnäolo kohtauksen sattuessa. En pysty vaikuttamaan vieläkään mun ahdistukseen, vaikka mun pitäs ennen kohtausta pystyä vaikuttamaan siihen jotenkin. En vaan pysty.

Pari paniikkikohtaustakin on tullut ihan puun takaa, niin miten nyt siihen mitenkään vaikutat. Nytkin kun yrittää miettiä niille syytä, niin syytä ei löydy. Ihan tavallista koti-iltaa vietettiin rakkaan kanssa ja yhtäkkiä naps, kohtaus on päällä ja mun jalat vapisee.

Kun taas tietäis mistä sais apua. Kun tuntuu ettet mistään saa sitä apua, kun pyydät. Se varmaan saa mut eniten paniikkiin. Kun tiedät, että ainut apu on rakas mieheni. Muulta taholta toimivaa apua et saa. Ja se on kamalaa.

No joka tapauksessa treenit jatkuvat ensi viikolla paitsi jalkapalloa en pääse pelaamaan, koska treenipaikkamme remontin takia emme pääse pelaamaan. No, lokakuussa pääsee pelaamaan jalkapalloa 🙂

Miehelläni oli tiistaina synttärit ja oli tarkoitus mennä juhlistamaan häntä jääkiekko pelin merkeissä, mut kuka tuli kipeeks just silloin? No minä tietysti. Eihän sitä sit mihkää päästy ja liput oli hommattu. Mieheni lähti ystävämme kanssa sitten kaksistaan miesten kesken peliä katsomaan ja mä jäin kotiin aivastelemaan ja yskimään.

No kolme päivää sitä kamaluutta kesti, mut nyt flunssa on selätetty ja ensviikolla töihin. Kyllä se on ihanaa huomenna päästä treenaamaan. En kuitenkaan liian rankkaa treeniä tee ryhmäliikunnassa, ettei mitään satu.

Että sellanen viikko. Eiköhän ensiviikosta tule parempi. Mukavaa viikonloppua kaikille! Oletteko te pysyneet terveinä?

Nyt treeni intoa on :-)

20160808_215506

20160810_113537

20160828_200600

20160823_140124

Heij!

 

Eilen surkuttelin, nyt en enää. Nyt teen asialle jotain, enkä voivottele. On saatava kroppa siihen kuntoon, mikä se aikaisemmin oli. Tänään menen salille treenaamaan työohjaajamme johdolla ryhmäliikuntaan. Siellä asiaa aletaan joka viikko pikku hiljaa korjailee ja se on sit kovaa treeniä, että tuloksiakin tulisi! ❤

Ei pidä jäädä kotiin surkuttelemaan. Olen käynyt ulkonakin jo kävelemässä tänään. Yritin metsästää kaupasta, mut ei sitä löytynyt. 😦 Eka erä varmaan myyty loppuun jo tai jotain. En tiedä.

Sitten tiistaina olisi sähly vuorossa. Varmaan en tällä kertaa mee maalivahdiksi vaan juoksemaan sinne muiden sekaan. Sählyn pelaaminen on yhtä kivaa, kuin jalkapallon pelaaminen. Vielä kun sais aikaiseksi sinne salille lähtee, nii sais rutiinin omaiseksi sen liikunnan. Pitäisi ihan merkata joku päivä, jolloin menen salille. Vaikkapa maanantai.

Huomenna ois taas uuden viikon alku ja silloin ihan tosissaan panostan siihen liikuntaan. Katson myös vähän, mitä suuhuni pistän. Se on mennyt vähän liikaa taas siihen herkutteluun. Ei hyvä ollenkaan ja tämä asia on muutettava.

Ei tilanne hirveän paha ole, mutta tällä hetkellä en kuitenkaan ole tyytyväinen kroppaani.

Kunhan vaan paniikki ei tulisi häiritsemään suunnitelmia ja pysyisin kunnossa muutenkin, niin ei liikunta tyssäis siihen. Kurkku ollut vähän kipeä, mutta kurkkupastillit ovat tähän asti olleet hyvä lääke tähän mennessä. En ole vielä ainakaan tullut kipeäksi. Ja toivottavasti en tulekaan.

Saan hyvin motivaatiota muiden treeniblogeista. Niitä on kiva seurailla miten muiden treenit kulkee. Jospa minunkin treenit alkais luistamaan tässä piakkoin.

Tänään siis treeneihin ja sitten ois mentävä kaverin syntymäpäiville.

Ensiviikolla jos sais otettua uusia kuviakin välillä. Ja sais tämän blogin heräämään horroksestaan eloon pikku hiljaa 😉

 

Minua voi seurata täällä:

Instagram

Ask.fm

Youtube

Käytän tällä hetkellä aika vähän youtubea, mutta jospa siihenkin taas innostuisin kun aika riittäis kaikkeen.

Olen lihonut ja mua hävettää se

20160830_081156

Heij!

Kesällä todellakin syömiset meni penkin alle. Myös treenit, kun en päässyt treenaamaan mihinkään. Ärsyttää, hävettää ja itkettää, kun katson mun vatsassa olevia läskejä. On se kumma, kun kukaan muu ei huomaa niitä. Mut mä huomaan ja mua hävettää kamalasti. Nyt alan treenaamaan ja syömään pienempiä annoksia. Olen syönyt liikaa kerralla ja monta kertaa. Ruokailurytmi on sittenkin ollut päin persettä, vaikka itse olen luullut muuta. Joudun taas laihduttamaan 10kg:aa, että olisin tyytyväinen kroppaani. Voi perse.

 

Paniikki hallinnut minua

20160824_072248

20160827_111344

Viime lauantain vähän lässähtänyt tiikerikakku. No ei aina voi onnistua!

20160828_101508

20160828_200600

20160830_135420

Heij!

 

Ärsyttää, kun ei saa oikein aikaiseksi tehtyä mitään. On jotenkin niin väsähtänyt olo. Suurin syy ehkä on se, että nyt jo kahtena päivänä peräkkäin olen joutunut ottamaan rauhoittavia paniikkihäiriööni. Sain paniikkikohtauksen eilen ja se oli kamalaa, kun ei pystynyt puhumaan eikä liikkumaan. Hätäännyin eräästä asiasta, jonka loppujen lopuks olin käsittänyt täysin väärin.

Olen ärsyyntynyt myös siitä, että pohkeeni ovat nyt ihan jumissa kohtauksien takia ja en päässyt liikuntaharrastuksiini. Okei, tiistaina pääsin sählyyn, mut jalkapallo jäi välistä tänään. Sählyssä olin maalivahti ja se oli mahtavaa! 🙂

Töissä olin ihan normaalisti tänäänkin ja yhtäkkiä kun tein sämpylöitä, hengitys salpaantui ja menin ihan paniikkiin taas. Sille ei edes ollut mitään järkevää selitystä. En sit tiedä oliko väsymyksellä tekemistä asian kanssa tai jotain.

Koko työpäivä sit meni aamusta saakka aika lailla pieleen, kun ahdistus vaan paheni, eikä se ole kunnolla mennyt ohi koko päivänä. Jouduin ottamaan rauhoittavan töissäkin ja hyvä etten nukahtanut sinne säkkituoliin joka siinä rauhallisessa huoneessa oli. Onneksi meillä töissä on tuollaisia erilaisia toimistohuoneita, joissa voi huilata jos jonkin on vinossa.

Töistä pääsin jo yhdeltä. Nii ja tiistaina oli vielä sellainen juttu, että oisin saanut leikkauksella viisauden hampaan pois, mutta siinä kävi niin, että kun jouduin olemaan hereillä koko ajan ja se pelotti minua todella paljon, hammaslääkäri päätti laittaa lähetteen mulle Kotkaan, kun aloin jo hyperventiloidakin. Siitähän mun pohkeet sit tuli toisiks eniten kipeiksi. Kun jalkojen lihaksiin on kohdistunut lihasjännitystä, niin nyt ne ovat ihan juntturassa.

Kun saan jalat kuntoon alan katsoa vähän mitä suuhuni pistän ja liikun enemmän. Musta on vähän tullut laiska liikunnan suhteen, joka ei ollenkaan ole hyvä juttu. No viimeistään sitten, kun jalat ovat kunnossa tämä asia muuttuu! Inhottaa, kun paino huitelee jo siellä 60kg:ssa. Aion saada sen alenemaan muutaman kilon. En tykkää kropastani tällä hetkellä yhtään.

Kyllä mä saan liikunnalla korjattua ulkonäkökriisinkin 😉

Vähän jäänyt vähemmälle tuo kuvaaminenkin, niin sen takia ei tule niin tiuhaan tahtiin näitä postauksia. Viikonloppuna siis olisi luvassa työohjaajamme liikunta, jos jalat sallivat ja lauantaina vielä ois kaverin perheelle kylään menoa. Mukava viikonloppu tiedossa. 🙂