Positiivisuutta elämään

20160822_063922

Maanantai aamu

20160822_193339

20160823_115231

20160823_140124

20160823_140456

Heij!

Stressiä ollut taas ihan kiitettävästi, mut jostain sitä positiivisuutta pitäs saada. Inhottaa jo tää ikävien asioiden miettiminen. Jännittää niin kamalasti se palaveri, joka lähenee lähenemistään. Pelottavaa.

Mitäs, kesä on mennyt eikä edes siinäkään ollut mitään kehuttavaa. Mitähän syksystä tulee? Toivottavasti pääsisi edes jonnekin nyt syksyllä. Kouvolaan jääminen ei houkuttele.

Jotain kivaa jos kehittelis tähän syksyyn, kun kesäkin meni pieleen.

No aloitin jalkapallon pelaamisen, niin ainakin sitä pääsee pelaamaan nyt tän viikon torstaina, kunnes tuleekin vähäks aikaa liikuntakielto, kun käyn siellä kirurgisessa hampaanpoistossa. Viimein saa tän viisauden hampaan pois. Sekin operaatio pelottaa.

Olen koittanut saada selvyyttä tähän asuntoasiaan, mutta kun en ymmärrä miten kauan tässä saa vielä odottaa. Toivottavasti saadaan jonkin selvyys tähänkin asiaan pian. Stressaa jo muutenkin tämä asuntoasiakin. Ihmekös tuo jos oon koko ajan pahalla päällä, kun on kaikki niin epävarmaa ja keskeneräistä. Joutuu ylimääräiset 400e varmaan pistää siihen polkupyöräänkin. Kiitos sen samperin varkaan. No minkäs teet.

Ollaa tässä selvitty yksiössäkin, mut kyl tässä eleleminen alkaa pännii, kun vois olla kaksiokin. Onneks rakas tulee kohta kotiin, niin ei tarvitse yksinään pyöritellä ikäviä asioita ja alkais taas näkee jotain hyvääkin tässä elämässä. Hymy on jäänyt matkan varrelle. Pitää muistuttaa mieleen taas ne hyvät asiat elämässä.

Mainokset

Ei mikään hyvä viikko

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

20160815_061832

20160816_162709

20160817_134852

Näin meillä keskiviikkona töissä 😀

20160820_100714

20160820_124210

Nam, kiinalaista ruokaa! ❤

Heij!

Tää viikko ei ole ollut mikään kiva viikko. Heti maanantaista lähtien on väsyttänyt. No tietäähän sen, kun ensimmäinen työviikko. Tuntuu, että töissäkin on ollut ihan hukassa ja ajatus on harhaillut jossain ihan muualla. Olen yrittänyt keskittyä töihin, mutta se on ollut hieman hankalaa. No kyllä tämä tästä, kun pääsee rytmiin käsiksi. Keskiviikkona tosiaan kävimme rannalla uimassa. Ei edes satanut, vaikka vähän sateita sääennuste oli luvannutkin. Vasta, kun olimme lähdössä pois alkoi satamaan. Heti alussa pelasimme mölkkyä ja oli lähellä etten voittanut. Tulin kuitenkin kolmanneksi, et ei sekään mikään huono ole. 😀 Sitten kävimme tosiaan uimassa ja saunomassa. Se oli hieno mökki, jossa se sauna oli. Olimme työporukalla joskus aikaisemminkin käyneet siellä samassa paikassa.

Vesi oli sen verran kylmää, et kävin vaan kastautumassa. Mut teki se hyvää. Virkisti kivasti.

Minua ja mun kaveria tultiin hakemaan rannasta ja sidottiin polkupyörämme auton telineeseen. Se olikin viimeinen kerta, kun viimeks olen nähnyt polkupyöräni. Olimme sinä päivänä käyneet illemmalla pyöräilemässä rakkaani kanssa, kun seuraavana yönä polkupyöräni varastettiin meidän pihasta. Mun oli tarkoitus seuraavana päivänä pyöräillä ensimmäisiin jalkapalloharkkoihini, mut se pyöräileminen jäi vaan haaveeks. Nyt sitä sit kuljetaan linja-autolla matkat harkkoihin.

Niin tosiaan, torstaina olin ihan normaalisti aamuvuoron töissä ja puoli yhden maissa lähdin ensimmäisiin jalkapalloharkkoihin. Näki, etten ollut harjoitellut jalkapalloa kovinkaan paljon, koska ei se mun meno mikään mestaritaiteilua ollut. Oli kuitenkin hauskaa. Kyllä mä vielä opin, miten pelataan jalkapalloa. Eka oli lämmittelynä juoksua ja kävelyä. Sitten venyteltiin. Sen jälkeen oli muutamia harjoituksia jalkapallon kanssa. Siinäkin ehti tulla jo tarpeeksi kuuma. Olin muistanut kaikki muut tarvittavat välineet ottaa mukaan paitsi juomapullon. Tajusin sen vasta sitten, kun tuli pieni juomatauko 😀

Viimeisenä vuorossa oli itse harkkapeli. Meidän puoli voitti, vaikka itse en päässyt oikein käsiksi palloon, kun puuskutin niiden miesten perässä. Kovin nopeita kaikki pelaajat olivat. Ensiviikolla uudestaan.

Koko loppuviikon olen yrittänyt vilkuilla kaduilla näkyisikö polkupyörääni, mutta tuloksetta. Rikosilmoituksen teen ensiviikolla, kun työntekijä unohti tulostaa erään paperin poliisia varten.

Ai niin ja alkuviikosta kävi sellainen juttu, että vapaapäivänäni sain paniikkikohtauksen pitkästä aikaa. Minulle on tulossa sellainen palaveri ja siinä käsitellään asuntoasioita. Kun mä tiedän jo mitä ne lässyttää siellä. Minua on stressannut nää asuntoasiat ihan hirveästi, kun meidät pakotetaan asumaan tietyssä paikassa. Stressi siitä, ettei saa itse päättää missä asuu, musersi minut ja sain paniikkikohtauksen. Jalat meni alta ja itkin. Haukoin henkeä. Jalat puutuivat, enkä pystynyt kävelemään. Se ei ole mitään kivaa.

Kun rakas tuli kotiin, rentouduin, kun olin hetki sitten ottanut rauhoittavan. Nukuinkin jonkin aikaa, kun olin niin väsynyt.

Tää on ollut niin väsyttävä viikko. Jalkapalloharkkojen jälkeen jalatkin ovat olleet kipeät.

Toivotaan, että ensviikko olisi parempi. Tässä viikossa ei juuri kehuttavaa ollut. Sen takia en ole kirjoitellutkaan tänne, kun en ole halunnut pahalla mielellä kirjoittaa. Koitan saada jalat kuntoon, että pystyn taas harrastaa liikuntaa.

Hämeenlinna jalkapalloturnaus 2016

Hei!

 

Huomaa, että kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle, kun Hämeenlinnan kuvatkin on jääny. Ok, paljon kuvia en voi laittaa, kun lupia ei ole, joten aika pikkunen postaus tästä tulee, mut tarinaa sitäki enemmän.

 

20160806_070707

Lähdettiin linja-autolla aamulla seitsemän jälkeen elokuun 6.päivä Hämeenlinnaan mieheni jalkapallojoukkueen kanssa jalkapalloturnaukseen, joka oli miesten tämän vuoden toinen turnaus. Huomaa, ettei paljoa pelaajia ole, kun sijoituskaan mikään huippusuoritus ollut. Mulla on tähän edes yksi apukeino. Menen ensiviikon torstaina pelaajaksi joukkueeseen.

20160806_102303

En kehtaa oikein enempää kuvia laittaa tänne blogiin, kun kaikki ei välttämättä tykkää naamojensa näkyvän blogissani. Mahtava reissu oli muuten, mut miehet kyl tarvitsee lisäjengii joukkueeseen ei tuosta pelaamisesta muuten tuu turnauksissa yhtään mitään. Ihan säälitti kun porukkaa oli niin vähän.

Pelejä oli neljä. Yhdessä tuli tasapeli, yhden mieheni jalkapallojoukkue voitti. Lopuissa heidät sit rökitettii kunnialla. Neljäs sija, mut toivotaa et joku tolkku tuohonkin hommaan saatais, et pelaajia alkais tulla joukkueeseen enemmän. En tiedä auttaako mun vahvistus juuri mitään, mutta katsotaan. Bussimatkat meni ihan mukavasti ja pelejä oli kiva seurailla. Viiden jälkeen lähdimme Hämeenlinnasta takaisin päin. Joukkue ei ollut tyytyväinen sijoitukseensa, mutta yritin piristää heitä, että parhaansa yrittivät sillä kokoonpanolla mitä oli. Tää oli yks niistä harvoista kesälomareissuista mistä nautin.

Kesä 2016

Hei! Muistellaas tätä kesää vähäsen tällä postauksella.

KESÄKUU:

 

13173849_10207459794067382_793638009884534020_n

No tämän perusteella mun hiukset on kasvaneet tän kesän aikana hurjasti. Aika iso plussa sille! +

20160601_180154

Kärsin ulkonäkö ongelmista lääkkeiden sivuvaikutuksien takia. Se oli hirveää. Onneksi pääsin lääkäriin ja ei tarvitse enää kärsiä. Samalla alettiin pienentää huonoa lääkitystä, jonka määräsi sellainen lääkäri jota muutenkin pidin ammattitaidottomana…

20160602_105216

20160602_105304

20160602_110932

20160602_074301

20160602_112029

20160602_115401

20160602_115028

20160602_120729

20160602_120546

20160602_151124

Helsingistä voisin laittaa vaikka mitä kuvia, mutta eiköhän nuo riitä. Oli varmaan paras reissu ikinä työpaikan kanssa! Tällaisia voisi olla lisää! 🙂 ❤ Käytiin siis kuuntelemassa juttuja toisenlaisesta työpaikasta, joka oli Helsingissä. Siis sellainen työtoimintapaikka. Siellä tutustuttiin sen paikan toimintaan ja sitten kierreltiin kaupungilla ja käytiin syömässä. Aivan mahtavaa ruokaa! 🙂

20160603_080935

Saimme kesän aikana mieleemme, että voisimme asettautua tälle toiselle puolelle. Kun se on niin hölmöä, kun täytyy pitää kahta asuntoa, mut minkäs teet, kun ei ole sitä kaksiotakaan. Nyt täytyy tottua siihen, että on vähän tilaa yksiössä, mutta pääasia, että asumme yhdessä rakkaani kanssa.

20160604_143021

Tullu maalailtua viikonloppuna kesällä. Töitähän sitä tehtiin koko kesäkuu, ja vähän heinäkuustakin, mutta töissä on ollut mukavaa kesälläkin, en valita!

20160604_151230

Pelleilimme rakkaani kanssa. Tulihan siitä kuva todisteeksi 😀

20160605_074814

Tuli kesällä lenkkeiltyäkin ja käytyä kuntosalilla, kunnes kuntosali kortti tyhjeni ja sain oottaa rahoja tänne elokuulle saakka.

20160605_075213

Aamulla kävellään töihin ja nautitaan auringosta siinä samalla! ❤

20160608_054251

Puuroa tuli nautiskeltua useana aamuna kesäkuussa. Nyt vähän taas jääny. Ehkä mä innostun taas vähän siihen terveellisempään elämään taas…

20160609_065918

Tässä vaiheessa taas huomasi, miten ne hiukset tosiaan kasvaa yhtäkkiä pituutta 😮

20160611_141228

Sitten nautittiin taas Espoon maisemista. Menin rakkaan mieheni siskolle yhdeksi yöksi ja jännitin sitä päivää, jolloin rakkaani tulisi sunnuntaina pelaamaan Helsinkiin jalkapalloa. Heillä oli kesäkuussa turnaus Helsingin Stadi Cupissa.

20160611_143204

Rannalla kuunnellen lapsien kiljumista ja katselemassa merelle. 🙂

20160612_112208

Minun rakas! Paras maalivahti! ❤

20160612_115932

Siinä pelataan! Go pojat!

20160612_112344

Rakastan tuota hymyä! ❤

20160614_113213

20160614_113246

20160615_150116

Lenkkeilyä ja Summer Games yleisurheilu kisat koettu ja voitettu 5 mitalia! Uskomatonta. En olis koskaan voinut kuvitella, että se kisahalu ja voitto tulevat taas! Varsinainen mitalirohmu 😀

Noiden kisojenhan jälkeen sain kokea sitten hirveimmistä hirveimmän illan, kun olin huolissani rakkaastani. Onneksi hän selvisi koettelemuksestaan. Sitten meni ehkä 2 päivää ja mä tulin hirveään kesäflunssaan. Sellaista oloa en toivo kellekään. Limaa tuli joka tuutista ja tuntu et tukehun siihen. Sitä kauheutta kesti 2 viikkoa. Töissähän en pystynyt olemaan ja syöminenkin tuntui mahdottomalta, kun tuntu et oksentaa just. Kävin terkkulassa korvahuuhtelussa työntekijän kanssa ja silloinhan mä oksensin. Kauheeta, kun ruokakaan ei meinannut pysyä sisällä. 😮

No siitä selvittiin, mutta ääni oli jonkin aikaa ihan käheenä, kun pystyin vihdoin käymään taas töissä.

20160625_162041

Juhannuksen viettoa maalla. 2 yötä me muistaakseni olimme siellä, kunnes mulle tuli niin sairaan paha olo, että halusin kotiin, kun en pystynyt nukkumaankaan enkä mitään. Silloin mulla vielä oli se kamala väärä lääkityskin ja kaikki ja mä olin ihan puoli kuollu väsymyksestä. Onneks lähes heti tuon jälkeen sain itteni raahattua lääkäriin ja jalat ja kaikki täris, kun lääkitys oli vieny motoriikankin ihan hako teille. Musta oli tullu kömpelö ja koskaan tienny millo kaatuaa suorilta jaloilta maahan. Se aika oli niin arvaamatonta. Kukaan ei suostunut uskomaan, että lääkityksessä on vika, mutta kun kerroin vihdoin ja viimein lääkärille oireet, niin kas kummaa. Olin oikeassa. Lääkitys purettiin heti. Suututti silloin kipeänä, kun en päässyt Robinin keikalle ja olin maksanut itseni kipeäksi siitä, että pääsisin sinne. No eihän siinä muu auttanut, kuin passittaa mieheni sinne, joka vihaa Robinin musiikkia yli kaiken.

HEINÄKUU:

20160702_163708

20160703_111914-1

20160703_173147

Niin se heinäkuu. Heinäkuun ensimmäisen viikonlopun olin siskoni perheen luona. Siskollani on uusi mies, jonka kanssa hän on naimisissa. En olis koskaan voinut kuvitella, että siskoni olisi tuollaisen miehen kanssa yhdessä. Se mies on hyvä esittämään. Mä huomasin sen. En älynny yhtään, että hänellä olisi mitään sellaista mielessä mitä hän loppujen lopuks teki mulle. Lauantai-iltana siinä kävi sit niin, että mun siskon mies käytti mua hyväks. Sormella koski mun alapäähän, mut sekin jo tarpeeks paha. Se asia vaikuttaa minuun vieläkin, koska siskoni mies sai mun siskon mua vastaan valheillaan ja mun sisko puolustaa miestään, kun mies esittää sille niin taitavasti.

Tuo on vaikea asia kertoa täällä, mut en halua puhua siitä sen enempää. Mulla on tukijoukot ympärillä ja mun rakas mies auttaa mua selviytymään.

Koko heinäkuu onkin ollut sitten henkisen puolen taistelua pelkojen kanssa. Painajaisia ja kaikenlaista on ollut. Lääkkeiden annostusten väheneminen vaikutti minuun niin, että minusta on tullut ihan kummallinen. Olen ollut herkästi suuttuva ja vakavamielinen, kun en ymmärrä enää huumoriakaan. Lomakin alkoi ja jouduin olemaan 2 viikkoa yksin kotona, kun rakas mieheni lähti Kuhmoon tapaamaan vanhempiaan. Ne kaks viikkoa oli tuskallista, kun ei ollut mitään järkevää tekemistä.

Loma sitten menikin niin, että yksi toisensa jälkeen suunnitelma meni pieleen. En päässyt mun tädille vaikka piti ja en oikein muuallekaan päässyt. Vain ainoastaan olin kotona ja Valkealassa kävin kylläkin uimassa rakkaan mieheni kanssa ja hänen serkkunsa kanssa. Se oli kyllä kiva reissu. Sitten oli reissu Hämeenlinnaan toiseen miesten jalkapallo turnaukseen. Päätimme, että osallistun heidän jalkapallojoukkueeseensa. Ihanaa ♥

20160705_082501

20160706_183410

Olen nukkunut paljon lomalla. Ja yhä väsyttää 😀 Unirytmi menny ihan sekasin 😀

20160707_194844

Mikko Alataloa ja Jammi Humalamäkeä käyty katsomassa loman aikana 🙂

20160710_111041

20160710_142725

20160711_062928

20160712_172614

Kaverin perheen kanssa käyty syömässä. Oli hauska reissu! Palautin puhelimen kuoret, jotka ei sopineet puhelimeeni ja sain melkein 25 euroo takasin. N. 24,90 e tuli takasin.

20160713_203352

Rakkaan ikävöimistä

20160716_153407

Perheeni kanssa syömässä.

20160718_160154

Parturissa käyty kesän aikana. Jo oli aikakin, alkoi tulla liian kuuma liian paksussa tukassa.

20160718_184108

Tuostaki lilasta saa enää vaa haaveilla… Muutamassa pesussa se jo läks pois 😦

20160723_175707

Käytiin rakkaan kanssa syömässä, kun hän palasi Kuhmosta. Jo oli aikakin päästä näkee rakastani.

20160723_181703

20160728_150536

20160728_153250

Tulihan sitä käytyä Kotkassa, mut meni maku koko hommasta ku suututti asumistyöntekijä.

No olihan tämä kesä ihan ok, mut ootin kyllä enemmän. Suurin osa suunnitelmista meni penkin alle.

 

 

Loma lopuillaan

IMG_20160723_103344

20160723_175707

20160723_181703

20160728_085530

20160728_130250

20160728_150536

20160728_153250

20160728_153553

20160728_153558

DSCN0832

DSCN0834

DSCN0836

Heips!

On ollu ihan tarkoituksella ollut vähän taukoa blogista. Olen ollut todella väsynyt ja paniikit iskeneet vähän turhankin usein päälle. Hirveän paljon kaivannut oman kodin suojaa, kun ahdistus ollut hallittavissa turvallisessa ympäristössä. Lääkemuutokset vaikuttaneet oloon paljon, kun olen saanut turhastakin riitoja rakkaani kanssa aikaiseksi. Mutta se ei ole minusta johtunut, vaan se lääkkeen laskeminen alhaiseksi on saanut mun olotilat horjumaan niin paljon. Stressiäkin ollut jonkin verran. Loma ei ole mennyt yhtään suunnitelmien mukaisesti. Kävimme Kotkassa kesäretkellä, mut pitihän sekin reissu mennä pilalle työntekijän asiattomien kommenttien takia. No ainakin olemme palautteet antaneet kyseisestä reissusta työntekijän pomolle ni jos hän sais taas tilanteen haltuun vaihteeks ettei tuollaisia ikäviä yllätyksiä enää satu. Kotkassa kuitenkin pääsimme Maretariumiin, jossa monikaan meistä ei ollut pitkään aikaan käynyt. Hieno kokemus se oli taas pitkästä aikaa. 🙂

20160802_113826

20160802_134509

20160802_134514

20160802_134818

20160802_180123

20160803_171145

IMG_20160805_165907

Heinäkuun lopulla kävimme rakkaani kanssa hänen serkullaan ja hänen serkkunsa mökillä uimassa. Vasta nyt sain heitettyä talviturkin pois. Mukava reissu oli se ainakin. Uitiin ja saunottiin. Sitten sen jälkeen menimme kahville rakkaani serkuille. Vahingossa onnistuttiin kaataamaan mieheni housuille maitoa, kun maitotölkki kaatus. Huvitti ja nauratti, mut miestäni ei naurattanut.

Oli mukavaa kyllä heinäkuussa juu, mutta ne ihmeelliset mielialan vaihtelut ois saaneet olla olematta. En vieläkään ymmärrä, voiko se kaikki olla kiinni lääkityksen muutoksesta. Että vaikuttaako mielialaani niin paljon paniikkihäiriö vai miksi mielialat ja kohtaukset ovat niin oikukkaita.

Olen kirjoittanut tätäkin postausta jo melkein 2 viikkoa. Ei hyvin mene, kun ei keskittyminenkään blogiin taas riitä. On niin väsynyt kaiken aikaa ja koko ajan tekee mieli vaan nukkua. Kirurgiseen hampaanpoistoon meneminen pelottaa, kun se on elokuun lopulla. Huomenna pitäisi vihdoin mennä lääkärille puhumaan siitä, mitä on käynyt lääkkeen lopettamisen jälkeen, ja että ehdottomasti tarvitsen uuden lääkityksen.

Jospa nyt otan itseäni niskasta kiinni tän blogin suhteen ja alan taas kirjoittaa. Tämä on viimeinen lomaviikko mulla. Olen muutenkin ollut vähän ulkona sosiaalisesta mediasta. Facebookissakin oleminen ei ole ollut joka päiväinen puuhani. Kotonakin on niin paljon muuta puuhaa mitä täytyy tehdä ja olen keskittynyt mieheni kanssa olemiseen paljon enemmän. Olen huomannut, että olen jotenkin muutenkin ollut poissaolevaisempi vähän kaiken suhteen. Lukeminen on ollut se ykkösjuttu ja sitten avomieheni kanssa olen katsellut aika paljon leffoja, kun ei lomallakaan oikein mihkään ole päässyt. Tällä viikolla olisi 2 vuotiskihlajaispäivämme ja toivomme kovasti, ettei se perhanan kotikäynti sotke suunnitelmia taas, niin kuin aikaisemminkin.

No katsotaan nyt mitä tästä viikosta tulee ja saanko otettua itseäni niskasta kiinni rutiineiden suhteen. Kun jotenkin olen vaan nukkunut, enkä saanut oikein mitään aikaiseksi. Jotenkin niin saamaton olo ollut kaiken suhteen. Mut tän loman jälkeen tää mimmi ryhdistäytyy ja ryhtyy toimimaan taas niin kuin ennenkin. Etten ois niin laiska kaiken suhteen.