Onko tullut kehitystä salilla?

Heij!

Tuli mieleen laittaa ennen jälkeen kuvat tänne. Ei hirveän suuria eroja, mutta eroja kuitenkin.
Eilen kun katsoin itseäni peilistä, niin huomasin tosi suuren eron ainakin siihen, mitä itse näin kuukausi sitten peilistä. Olin todella paljon löysemmässä kunnossa, kuin nyt. Ja kyllä se on myönnettävä, että kun jätti karkin syömisen vähemmälle, tuloksia tulee!Ja sitä paitsi, kun suolisto toimii ja juo tarpeeksi vettä, sekin auttaa todella paljon!
Ja sitten ne annoskoot, joita aikoinaan kirosin, kun en onnistunut niissä millään. Nyt niihin on alkanut löytyy tuntumaa ja oon tosi tyytyväinen, kun alkaa vihdoin näkyy muutosta. Olokin on todellakin kevyempi, kun syö säännöllisesti ja terveellistä ruokaa.

Tää viikko on ollut siitä erikoinen, että yhtäkkiä henkinen hyvinvointi on romahtanut uudemman kerran. Se oli aivan kamalaa, kun viime kuussa oli ainakin yli 15 paniikkikohtausta ja eilen tuli jopa kolme. Eilen aamulla olin aivan rättipoikki väsynyt ja ihmettelin, että eihän mulla ennen tällaista oloa ole ollut seiskan vuoron jälkeen. Paitsi silloin tajusin mistä se olo johtui. Sain pahan paniikkikohtauksen maanantaina illalla. Siitä se johtui. Joten sitä oli vaan kestettävä se kamala jyrän alle jäänyt olo. Ei ollut edes ruokahalua. Söin vain yhden leivän. Sitten oli heti aamusta kotikäynti ja kamalasti väsytti, mutta sitten kun aurinko rupes paistamaan ja sain keskusteltua asumispalvelutyöntekijän kanssa, niin piristyin ja olokin oli vähän parempi, mut lihaksia kiristi kovasti.

mdemdedav

Uutisoivat, että olisi ollut punainen aurinko eilen. No joo, punertaahan tuo vähän reunoilta.
Eilen oli tiukka sählymatsi. Punaisten joukkue jossa pelasin, voitti 3-2 liivittömien joukkueen.
Tänään palasin töiden pariin taas ja meille oli tullut uusi työkaveri, jonka tiesin jo ennestään eräästä toisesta kahvilasta. Meillä oli tosi kiva työpäivä tänään ja tänään on yks tukiyhdistyksen kokous tiedossa illalla klo: 18:00. Siellä jutellaan kehitysvammaisten oikeuksista yms. Ihan mielenkiintoista kuulla, mitä oikeuksia meillä muka olisi. Niitä en oo vielä käytännössä ainakaan huomannut. Ja aion takuulla sanoa tämän asian ääneen.
Mutta eipä siinä mitään. Olipas kiva tulla tänään kotiin, kun rakkaani oli ennen töihin lähtöään vähän siivonnut valmiiksi asuntoamme, ettei tarvitse nyt töiden jälkeen hirveästi siivoilla muuta kuin pestä pyykkiä, laittaa ne kuivumaan ja imuroida that’s it.

Mainokset

Maanantain 8 positiivista

mde

Heij!

Nyt kerron tämän maanantain 8 positiivista asiaa:

  1. Mukava työpäivä, sai asiakkaiden kanssa nauraa. Oli mukavat jutut 😀
  2. Ehdin hyvin syödä aamupalan ja ei tullut edes kiire työmaalle. Yleensä mulle lähes aina aamuvuoroihin tulee kiire, kun katsahdan kelloon päin just sillo ku pitäs olla jo menossa. Mut rutiineja erilaisille aamuille on aina onneksi helpottamassa arkea.
  3. Meinasin mennä salille, mutta olin toisaalta tyytyväinen etten mennyt, kun olin nukkunut 6h unet, joten olisi ollut todella tehoton treeni, eikä intoa väsyneenä treenille juurikaan ollut
    mde
  4. Töiden jälkeen oli mukava käydä kaupassa, vaikka väsyttikin. Arki on ihanaa
  5. Olin tyytyväinen, kun ruoanlaittokin onnistui hyvin, vaikka olikin kyseessä hiukan hankalahko kalanperkaaminen nahoistaan. Onneksi sain asumispalvelutyöntekijältä siihen apua. Tuli hyvää lohipastaa 🙂
  6. Ystävä tuli meille kylään ja vaihdoimme päivän kuulumiset. Mukavia tällaiset illanvietot.
  7. Sain pelattua suosikki peliäni the sims 4 -peliä nimittäin. Nautin välillä pelaamisestakin.
  8. Musiikki saa hyvälle tuulelle!
    Mulla nyt kovin erikoisia juttuja ollut, mutta mm. noista tulin tänään iloiselle mielelle.
    Hyvä ruoka, ystävät, oma rakas, työt ja musiikki ❤

Täällä taas

davdavsdrdavdavdavsdr

Heij!

Tuntunut blogin kirjoittaminen hiukan nihkeältä viime aikoina, joten muutaman päivän tauko ei ole ollut pahitteeksi. Jospa nyt sitä uutta intoa löytyisi pienen tauon jälkeen.
Olen innostunut tällä viikolla pelaamaan The Sims 4:sta ja se on ollut kivaa pitkästä aikaa. Odotan jo innolla The Sims 4 Koirat ja kissat -lisäosaa. Se tulee 10. marraskuuta kauppoihin! ❤
Tällä viikolla tehnyt töitä entiseen malliin ja mukavaa on ollut. Vähän häiriökäyttäytymistä minua kohtaan asiakkaan osalta sain kokea perjantaina, mut asia kunnossa, minuun ei onneksi kajottu. Kyllä se asia silti säikäytti. Onneksi pomoni puuttuu asiaan ensviikolla.
Tiistaina sählypelissä tuli tasapeli 6-6. No, välillä näin. Tiukka matsi oli tälläkin kertaa. Kukaan ei luovuttanut. Ensviikolla taas 🙂
Salitreenit jatkuneet samaan tapaan, paitsi keskiviikkona en mennyt treenaamaan, pidin lepopäivän ja torstaina sama juttu. Olin taas maanantaina FASD-vertaistukiryhmässä ja se kerta oli aika rankka mulle henkisesti. Käsiteltiin mulle vaikeita asioita, jotka pisti kaikki pahat muistot mieleen. Sain sitten tunnekuohuissani paniikkikohtauksen, mikä ei meinannut loppua millään. Nekin tunteet oli vaan käsiteltävä. Ja se tapa oli tuo.
Tuosta ryhmästä on ollut tosi paljon apua.
Perjantaina olin niin väsynyt töiden jälkeen, että siitä suoraan kun piti mennä kauppaan, niin olin ihan puhki. Sitten väsymys teetti mulle paniikkikohtauksen. Joten en silloinkaan päässyt treenaamaan, vaikka oisin halunnut.
Lauantaina siivosimme vähän asuntoa lisää, vaikka keskiviikkonakin tuli suurin osa asunnosta siivottua. Nyt tällä kertaa keskityimme siivoamaan vaatekaappimme.
Päivällä lähdin Kouvolaan polkupyörällä ajatuksena lähteä ryhmäliikuntatunnillemme pitkästä aikaa. No kattia kanssa, siellä mitään ryhmää taaskaan ollut. Ja viestit eivät olleet tulleet perille jostain kumman syystä.
No, kaverini lähti pois, mutta kun kerran itse olin pyöräillyt melkein kymmenen kilsaa salille, en meinannut jättää treeniä väliin. Mun mielestä se on vain laiskuutta lähteä pois. Muistakaa, tämä on vain minun mielipiteeni.
Juuri oli alkamassa zumbatunti. Minulle ehdotettiin, että menisin zumbaamaan. Jännitin vähän mennä, kun en ollut pitkään aikaan zumbannut. Ainakaan 3 vuoteen. No, sitten vaan päätin että enhän mä nyt kaikkia liikkeitä oo voinut unohtaa 3 vuodessa. Ja totta tosiaan, mulla meni alkukankeuden jälkeen aika hyvin.

Illalla lähdimme rakkaani kanssa KooKoo – Tappara peliin. Eka Tappara johti todella pitkään, mutta sitten KooKoo nousi tasoihin ja lopulta rangaistuslaukauksissa voitti 4-3.
Yhtäkkiä mulle kahdeksan jälkeen illalla kesken pelin tuli mieleen, että mulla on huomenna kello seitsemäksi mentävä töihin, että nyt on lähdettävä kesken pelin pois. No, vasta linja-autossa muistin, että tänäänhän on lauantai, eikä tiistai. Olin ihan tiistai päivässä. Kyllä harmitti kotona, kun lähdimme turhan takia liian aikaisin pois. Eikä kukaan kehdannut avata suutansa, että on lauantai. Pitivät hauskaa mun kustannuksella hah. No, ei voi mitään.

Ihan mukava viikko ollut. Tein äsken tuossa makaronilaatikkoa ja nälkä alkaa kurnia siihen malliin, että taidan mennä syömään.
Toivottavasti teilläkin on ollut kiva viikko. 🙂

Kaipaan aurinkoa tän harmauden keskelle

davmde

dav

Heij!

Olin todella innoissani, kun huomasin laihtuneeni kuukaudessa 3 kiloa! Ihan tosissaan! Tää jos mikä motivoi. Olin niin maassa sen kaiken herkuttelun jälkeen, mut silti mä oon laihtunut? WTF?

Se on todella hienoa ja oon vieläkin ihan äimistynyt tuosta. Eilen en päässyt treenaamaan, kun päivään kuului niin paljon kaikkea muuta tekemistä. Menin aikaseen töihin aamuvuoroon seitsemäksi ja onneksi ei ollut mikään hirveä häslinkin päivä. Aikas rauhallinen. Mun nimipäiväkin oli eilen ja hitsi että nauroin sen jälkeen itselleni, kun työkaveri tuli onnittelemaan mua ja mä typeränä katsoin sitä ja kysyin: ”Anteeks mitä?” Sit mä tajusin, että mulla on nimipäivät 😀 Se oli koominen tilanne.
Oon sitä mieltä, että suuri stressi on väistynyt ulkonäköpaineiden keskellä. Siis onhan mulla ulkonäköpaineita edelleen, mut ne eivät hallitse mun elämää. Kerroin rakkaalleni, että oon laihtunut lisää ja hän alkoi jo sanomaan, ettei liikaa saa painoa tiputtaa alas. Hänelle varmaan tuli mieleen ne kaikki ne kerrat, kun mua on joutunut pakottaa syömään, kun laihdutin liikaa. Muistan edelleen sen, enkä itsekään halua siihen jamaan enää. Haluan vaan vähän painoa pois. 6 kiloa riittää. Ei enempää.

Tänään meillä on salibandy päivä. Ihanaa! Mulla on ollutkin ikävä salibandyyn. Se on mulle rakas harrastus. Oon niin onnellinen, kun ihmissuhdeongelmatkin ovat takanapäin, ei tarvitse enää pelätä, että mua haukuttaisiin ilman syytä.
Eilen meillä oli se FASD-vertaistukiryhmä ja siellä oli aika rankka kerta tällä kertaa. Tuli muistoja mieleen vahvasti tunteina. Traumat saivat vallan pääni sisällä. Mutta onneksi sain tukea sitten kuitenkin ahdinkooni. Minun mieheltäni ja omatyöntekijältäni.
Oloni helpotti sitten loppuiltaa kohden.
Tänään mulla onkin se vapaapäivä ja kohta mulla on kotikäynti. Tavallista arkea sitten loppuviikko melkeinpä. Toivon, että pääsen treenaamaan normaalisti juuri niinä päivinä, kun on treenipäivä. Ettei ahdistus ja paniikki estäisi sitä. Saan niin paljon voimaa liikunnasta ahdistukseni ja stressin hallinnassa.
Lauantaina menemme mieheni ja muutaman ystävämme kanssa KooKoon ja Tapparan -peliin Kouvolassa. Toivotaan KooKoon voittavan! ❤

Ei mulla tässä sen kummempaa. Halusin tulla näin alkuviikon ajatuksia kirjottaa tänne ylös 🙂 Positiivista viikkoa kaikille syksyn sateista huolimatta! ❤

Bowling day

IMG_20171008_082615_980

Heij!

Eilen oli ihana päivä, kun kävimme porukalla keilaamassa. Kuulumme sellaiseen kehitysvammaisten tukiyhdistykseen, joka mahdollisti meille tällaisen päivän. Meillä kaikilla oli kivaa ja huomasin, ettei keilaukseni ollut ruostunut. Alussa ei meinannut sujua millään, kun pallo oli kamalan painava. Mut sitten, kun pääsin vauhtiin, niin kyllä se tuntuma hommaan alkoi tulla ja pallo ei tuntunutkaan enää niin painavalta, miltä se alussa vaikutti.
Sain muutaman kaadonkin. Olin todella tyytyväinen siihen, että kaatojakin sain varmaan enemmän, kuin viime kerralla. Keilaaminen on niin kivaa. Minun rakas miehenikin oli keilaamassa ja meillä oli niin hauskaa! Sai nauraakin, kun oli joillakin todella hyviä heittoja ja sellaisia, jotka olivat uskomattoman hyviä.
Meidän radasta jouduimme jatkuvasti käydä ilmoittamassa, kun se aina vaan uudestaan ja uudestaan jumiutui. Kellään muulla ei yhtä usein jäänyt jumiin rata. Aina se oli se meidän rata, joka temppuili alvariinsa. No, vähän jännitystä kehiin enemmän 😀
Sain keilauksessa lopputulemaksi 213 pistettä. Tavoite tuli täytettyä tällä kerralla. En ois uskonut onnistuvani, mutta nyt oli vähän tuuriakin matkassa, että pallo meni keskellä aika usein radalla.
Olisi niin kiva päästä useamminkin, mutta kun ei saa porukkaa lähtemään. Pitäis nyt yrittää houkutella näitä useamminkin keilaamaan. Keilaaminen on niin superhauskaa.
Olimme keilauksessa 2 tuntia. Yks tunti oli ilman valoja, ja sitten toisella tunnilla alkoi hohtokeilaus. Hohtokeilaus on extra kivempaa.

Tänään meinasin siivota, kunhan saan mieheni heräämään, ettei tarvitse kaikkea yksin tehdä. Kuuntelen tällä hetkellä musiikkia ja kirjoittelen tekstareita kaverini kanssa. Vihdoin ihmissuhdeasiat ovat järjestyksessä. Meinaan seuraavan kerran mennä liikuntaan tiistaina, kun on sählyä. Ja maanantaina on Fasd-vertaistukiryhmä. Sinne on tosi kiva mennä. Meillä on siellä tosi hyvä porukka. Suoraan töistä olen menossa sinne ryhmään linja-autolla. Tosiaan ryhmästä en sen enempää voi kertoa tänne, mut minusta tuntuu että siitä ryhmästä on tosi paljon hyötyä minulle.
Mites teidän viikonloppu on mennyt? Kertokaa mulle kuulumisia kommenttiboxissa 🙂

Mukavaa tulevaa uutta viikkoa kaikille!

Seuraa mua täällä:

SnapChat: SnapxIlona

Instagram

Youtube

♥:llä Ilona

This week

davdavmdedav

Heij! ♥

Närästää, masentaa itkettää. Ainakin noita ollu tällä viikolla. Mut iloa on tuottanut työ ja treenit. Maanantaina tein tooooooosi hyvän treenin ja tiistaina käytiin pelaamassa salibandya. Voitettiin loppulukemin 6-5. Oli todella hyvä peli. Tein jopa yhden maalin itsekin. Loput maalit teki muut. Itse olin suojauksessa enemmän, koska siellä minusta oli enemmän hyötyä, mut pääsin hyvin myös viemään palloa pois vastapuolen pelaajilta.
Tiistai-iltana kävimme BurgerKingissä syömässä, kun oli mun 22v syntymäpäivät.
Keskiviikkona en pystynyt oikein mitään tekemään kotona, kun ahdisti ja itketti koko illan. Itkuisuus ei meinannut millään loppua. Itkin koko illan.
Onneks sellasia itkukohtauksia ei ole tullut tällä viikolla enempää.
Eilen oli paniikkikohtaus aamulla, mutta olin kuitenkin iloinen, että pääsin menemään töihin, tosin vähän myöhässä.

davdavdavdav

Loppuviikosta nyt sitten päätin, että kun jouduin pitkästä aikaa sokerikoukkuun, niin se loppuu nyt. Nyt tästä perjantaista lähtien.
On niin huono olo, kun kaikkee moskaa pistänyt suustani alas. Se kostautui nyt sitten lopullisesti ummetuksella. Voi V….
No, huomenna alkoi Levolac kuuri jälleen kerran….
Koko viikon on vaan satanut vettä. Tänään lähdin kuitenkin salille heti töiden jälkeen, kun oli energiaa ja kaiken lisäks mukavasti aikaa, kun tänään kuudelta on kotikäynti. Odottelemme työntekijää täällä, kohtahan se kello on jo kuus.
Kauhee närästys. Inhottavaa, kun piti syödä ähkyyn itsensä eilen. Sen siitä saa sitten, kun ahnehtii. Tällee siinä käy, joka ikinen kerta 😥
No joka tapauksessa on tulossa mukava viikonloppu, kun pääsemme pitkästä aikaa keilaamaan huomenna. Jee!
Mukavaa viikonloppua kaikille! Minä en ainakaan herkkuihin vähään aikaan koske. Nyt riitti tää huonovointisuus.

Pienestä ongelmasta, voi tulla suuri ongelma

davdav

Heij!

Oon käynyt rankkoja aikoja tässä läpi ja eilen tuli seinä vastaan totaalisesti.
Oon jättänyt menemättä rakkaaseen harrastukseen sählyyn tämän asian takia ja uhkasin jättää samaisen asian takia menemättä tänäänkään.
Tajusin sen olevan pelkuruutta. En jätä rakasta harrastustani pois elämästäni vain joidenkin inhottavien ihmisten takia, jotka joskus ovat olleet mulle rakkaita ihania ystäviä. Nyt tällä hetkellä en todellakaan tiedä, ovatko he mun verivihollisia vai ystäviä? Vihollisilta vaikuttavat tällä hetkellä kovastikin.
Ollaan yritetty puhua asioista. Tämäkin asia lähti kaverin tunnetilasta, joka sai hänet kertomaan asiasta eteenpäin. vaikkei koko asiaa ollut olemassakaan. Mä en ollut tehnyt mitään sellaista, että olisin hyljeksinyt häntä ryhmässä. En, en todellakaan ja tästä tää kaikki paska alkoi. Mä oon henkisesti niin rikki, että nyt oli pakko tulla kirjottaa blogiin. Josko tää helpottaisi.
Oon rämpinyt taas suossa eteenpäin. Mulla on ollut mielessä luovuttaminen moneen otteeseen, mutta jotenkin mä vaan jatkan eteenpäin. Tänään koitin ajatella asioita eri vinkkelistä. Oon koko ajan jauhanut pääni sisällä, että tällä toisella on kaikki tuki ympärillään ja mulla ei oo ketään. Ei se nyt niin ole, vaikka se tuntuisikin siltä. Mulla on paljon ihania ihmisiä ympärilläni. Ja he tukevat minua. Kaikille en uskalla kertoa, mutta on mulla tukea. Mun rakas auttaa mua jaksamaan tän paskan kanssa. Mä oon vaan niin rikki ja aivan loppu, kun tää ihmissuhdeongelma tuntuu vaa paisuvan isommaks ja isommaks. Mä oon tehnyt kaikki sen eteen, että mun ystävällä olis hyvä olla ja nyt mua satutetaan kerta toisensa jälkeen. Vaikka mä oon vaan ollut hyvä ystävä hänelle. Jos se ei kelpaa, en tiedä miten pystyn jatkamaan tätä ystävyyttä. Näitä samanlaisia tilanteita on ollut niin monta ja kun hän ei osaa muuttaa suuntaa, ettei näitä tulisi, mä joutuisin sietämään näitä vielä lisää tulevaisuudessa, jos meidän ystävyys jatkuisi. Mulla on 2 vaihtoehtoa: 1. Saada hänet ymmärtämään, että hänen täytyy puhua minulle, eikä muille ennen kuin selvillä on faktat. 2. Tai sitten ainut ratkaisu on lopettaa ystävyys. Alan olla aika varma siitä, ettei me pystytä olemaan ystäviä, kun hän satuttaa mua tällä tavalla., Minäkin olen joutunut sanomaan pahoja asioita hänelle ja häntä sattuu ne. Mutta mä oon niin loppu tätä ongelmaa, että mä en voi enää puhua nätisti. Kun mä oon niin rikki. Mä en vaan jaksa tätä. Ei tällaista paskaa kukaan enää jaksa.
Tällainen avautuminen tähän aamuun. Kyllä helpotti vähän.

Mutta tänään on mun 22v syntymäpäivä. Teen tästä päivästä hyvän päivän, enkä murehdi enempää. Toivon, ettei kukaan satuttaisi mua tänään. Mua on satutettu jo tarpeeksi.

Minkälainen Ilona on?

Moi!

IMG_20170910_132551_534

Aattelin nyt tulla tällaisen toisenlaisen postauksen tekemään, jossa kerron satunnaisia asioita itsestäni, mitä tulee mieleen. Niin hyviä, kuin huonoja.

Miinukset itsessäni –

  1. Oon äkkipikainen
  2. Kun suutun, en mieti mitä sanon
  3. Oon kriittinen tekemistäni asioista ja kropastani
  4. Kun huolestun, se tuntuu usein menevän liiallisuuksiin. (Osa syynä siinä on kyllä paniikkihäiriö, mut minkäs teet)

 

Plussat itsessäni +

  1. Olen iloinen
  2. Kohtelias
  3. Avulias (mm. tarjonnut tuntemattomalle lapselle subin ja sitten toiseks auttanut kaverini kiperästä tilanteesta pois
  4. Olen hyvä kassatyöntekijänä
  5. Olen nopea oppimaan asioita, mutta joissakin menee kauemmin, kuin toisissa. Riippuu niin asiasta
  6. Kun päätän jotain, teen kaikkeni toteuttaakseni sen
  7. Olen kehittynyt salitreeneissä. (Sen mm. näkee siitä, kun hartioista jotkin vaatteet tuntuu kutistuneen
  8. Minulla on kivat silmät ja hiukset
  9. Olen luotettava
  10. Olen sosiaalinen ihminen

    Halusin tällaisen postauksen kirjoittaa siksi, koska vaikuttaisi siltä, että blogini on löytänyt lukijoita ja olen edelleen kiitollinen siitä teille kaikille ketkä kommentoitte ja käytte lukemassa tätä blogia! Silti välillä ajatukset tän blogin kanssa ovat vähän hukassa, kun en niin paljon niin erilaisia postauksia keksi, kun sellaisia fiilistely ja päivänkuulumis postauksia tänne ropisee aika lailla. Mutta sellaisesta mä tykkään kirjoittaa tällä hetkellä, kun muita idiksiä ei ole tällä hetkellä niinkään, paitsi yksi. Vielä en kirjoita sitä, mutta mielessä olisi kirjoittaa minusta ja miehestäni. Siinä postauksessa olisi ideana kirjoittaa ikäerosta ja minkälainen suhde vanhemman miehen kanssa on. Kun edelleen ihmiset tuntuvat vierastavan kyseistä asiaa ja syyllistävät heti, ettei tuo suhde tuu toimimaan. Joo, eipä meillä se on kestänyt 3 vuotta ja tässä me yhdessä asutaan. Mutta siitä lisää erillisessä postauksessa.

    Tosiaan tuosta listasta sen verran, että oli todella kiva itse huomata se, että kun ennen mulla olis tullut kymmenittäin huonoja asioita itsestäni mieleen, niin nyt oli enemmän hyvinä puolia listassa, kuin huonoja. Jihuu!
    Tänään jos vain ehdin, niin aion lähteä polkupyörällä FunFitille Energy Circuit tunnille. Mä niin toivon, että ehdin! Tulee kiire aikataulu, mut kyllä mä ehdin! Luotan siihen.
    mdemdedav

Happy Weekend!

mde

IMG_20170903_085156_487IMG_20170912_131319_471mde

Heij!

Ihanaa, perjantai ja tuollainen kaunis auringon paiste! Oon niin kyllästynytkin jo sateeseen ja harmauteen, niin tää on mun mukavaa vaihtelua, kun vihdoin aurinkokin näyttäytyy.
En käsitä vieläkään minne olemme mieheni kanssa muutossa heittäneet mun paksummat takit. Ei kehtais siltikään aamulla vielä toppatakissa kulkea, kun ainoastaan se löytyy multa. Ellen sitten käytä noita muita mitä multa löytyy, mut en tiedä haluunko käyttää niitä nyt. No, katsotaan minkälaisia ilmoja tässä tulee.
Keskiviikko ilta oli aivan kummallinen. Ajattelin, että menen kuntosalille silloin, mut ei puhettakaan kuntosalille menosta, kun yhtäkkiä tuli sika huono olo ja kauhean kylmä. Hytisin kylmästä ja sitten piti jo laittaa viltti päälle. Koko loppuillan olinkin sitten sängyssä ja nukahdin jo kasin maissa illalla iltalääkkeiden ottamisen jälkeen.
Kun aamulla heräsin, ei mulla ollut yhtäkään noista oireista. Ja minä kun olin ihan varma, että minuun on iskenyt flunssa. Kun olin jo jonkin aikaa ihmetellyt, että minkä ihmeen takia mulla on tällainen jumalaton yskä, mikä jatkuu vieläkin.
No, menin normaalisti töihin. Jaksoin olla töissä ja työpäivä meni muutenkin tosi hyvin. Olin vähän yli kolmeen saakka töissä. Sitten illalla meillä oli se asumispalveluiden ryhmä, jossa nähdään muita asukkaita. Meillä oli kivaa, kun äitiyslomalla oleva työntekijä toi lapsensa katsomaan meitä. Hän oli niiiiin ihana! ❤
Illalla vielä selvittelimme kaverini kanssa olevaa riitaa ja siitähän ei sitten taaskaan meinnannut tulla yhtään mitään. Kumpikin syyteltiin milloin mistäkin toisiamme ja siitä meinas tulla taas ihan kauhee soppa. Mut sitten sylikkäin itkettii kaverini asunnon lattialla ja vihdoin pienen paniikin vallatessa mieleni, hän kuunteli mitä sanoin ja ymmärsi mistä oli kysymys.
Kunhan näitä ihmissuhdeongelmia ei enää tulis, mun henkinen hyvinvointi ei enää kestä tällaisia.
Saimme asiat selvitettyä, mutta silti kotona olen taas miettinyt asioita. Sitten kun äkkäsin itseni ajattelemasta asiaa ja mulle tuli kauhean surullinen olo, käskin itseni lopettamaan ja enää ei oo niin masentunut fiilis. Nyt tänään menemme miehen kanssa yhdessä kauppaan. Huomenna mieheni lähtee Tallinnaan ja minä olen koko lauantaipäivän yksinään kotona ja sitten päivällä menen TFW tunnille. Iltapäivällä siitä suoraan pyöräilen taas siihen samaiseen ryhmään, missä olin torstaina, kun niitä kokoontumisia on 2 viikossa. Torstaisin ja lauantaisin.
Myönnän, olen lipsunut ruokavaliostani ja sen huomasi heti vatsani toiminnassa. Heti ongelmat alkoivat. Eli siis tarvitsen enemmän kasviksia ruokavaliooni ja tarpeeksi vettä.

Treenitkin menivät aivan mönkään tältä viikolta, kun tuli se keskiviikon sairastuminen. Mut pääasia olisi päästä edes jollekin liikuntatunnille huomenna! Hei, jos Kouvolan suunnassa olette, kannattaa mennä FunFitin avoimien ovien päiville! Treenitunnit ovat ilmaisia vinkvink

Eipä mulla muuta. Ei ainakaan tekeminen lopu kesken tältä viikonlopulta, kun pää kolmantena jalkana täytyy kaahata polkupyörällä paikasta toiseen. Oon vaan niin onnellinen, kun sittenkin selätin sen pienen flunssan poikasen levolla.
Pirteää viikonloppua kaikille! Mitäs viikonloppu suunnitelmia teillä on?

Uusi video youtubessa!

Heij!

2 tuntia meni editoidessa ja kiroillessa tiedostomuodon muuttamisen kanssa. Ja sitten vahingossa se muoto olikin jossakin vaiheessa muutettu ja en tiedä miten tein sen! Ei harmainta aavistustakaan! 😮 Help me? Vinkkejä miten videon muoto muutetaan?